Muutaman ajan lumihiutaleet leijuivat maisemassa. Tuntui kuin kulkisimme jouluisen lasipallon sisällä. Tulimme sisään, mustakoira ja minä kaunista kujaa pyhän pihlajan kumarruttaessa oksansa suojaiseksi kaareksi yllemme.Varoimme varistamasta valkoista pukuaan.
Sytytin kynttilöitä maisemaa lämmittämään. Kiersin sinisen sähkövalon taivaalta pudonneeksi safiiripalloksi. Kaamoksen sininen pimeys, hyväntahtoinen hiljaisuus. Olemme johdattuneet joulunodotukseen. Joulunodotus suurinta iloa mukanaan pitävä. 
Muistan pimeän tien mäkineen. Korkeat kuuset katselivat tähtitaivaan alla pienen tytön kulkua. Oli Adventti silloinkin. Muistan nuoren äidin askartelevan aamuyön hiljaisuudessa nukkekotiin sisustuksia. Pienet nukkuivat. Se oli jouluani. Nyt jätän kotini jouluksi.Jätän mustankoiran ja olen haikea. Pihlajanoksat ovat pudottaneet valkoisen pukunsa.
Sytytin kynttilöitä maisemaa lämmittämään. Kiersin sinisen sähkövalon taivaalta pudonneeksi safiiripalloksi. Kaamoksen sininen pimeys, hyväntahtoinen hiljaisuus. Olemme johdattuneet joulunodotukseen. Joulunodotus suurinta iloa mukanaan pitävä. Muistan pimeän tien mäkineen. Korkeat kuuset katselivat tähtitaivaan alla pienen tytön kulkua. Oli Adventti silloinkin. Muistan nuoren äidin askartelevan aamuyön hiljaisuudessa nukkekotiin sisustuksia. Pienet nukkuivat. Se oli jouluani. Nyt jätän kotini jouluksi.Jätän mustankoiran ja olen haikea. Pihlajanoksat ovat pudottaneet valkoisen pukunsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti