Olin kutsunut ajatuksellisia, viisaita ystäviä luokseni. Kynttilöitä sytyttelimme Mustakoira ja minä: olette tervetulleita. Mustakoira tohkeissaan ensimmäisenä ovella. Kulki toiselta toiselle: rapsutuksia ja kehuja. Keskustelutti rodustaan, Juudean maasta. Perinnettä kannatellen, nokkahuilu ja Varpunen jouluamuna.Viihdyin ystävällisten joukossa. Muistona iloinen mieli ja valkoiset kukat, hyvää viiniä ja vieraskirjassa sivu.
Heräsin Siniseen päivään. Nostin lipun salkoonsa. Ei hulmunnut, katseli alas hankeen. Oli juhlava. Tuuli pysyi poissa.
Tänään muistin esikoisen muotoileman Jouluseimen. Asettelin kertomukseksi pöydälle. Vanha tonttu oli ilmestynyt jo sohvalle. Teimme rantalenkin. Luminen mustakoira odotteli. Kuvasin maisemaa. Hiljaista kuin mustavalkoista grafiikan lehteä.
Kesäinen tuomi muuttunut enkelinsiipipuuksi jälleen. Kirsikkapuuni, valonkantajana hukkumaisillaan hangen sisään. Palaamme sisälle tutun vartijan ohi. Avaan luonnoskirjani.Kohtaan kesän heleyden, lämmön.

sunnuntai 7. joulukuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti