PERENNOJEN KUKOISTUSTA

Otsikko lupaa perennoja, mutta ruukuissakin kukat hehkuvat. Vanahanaikainen posliinikukka kukkii yhä uudelleen ja uudelleen, tuoksunsa on melko läpipääsemätön.

Ystävä kyläili ja muistona vierailstaan valkoinen kukkien kuningatar.

Tänä kesänä jalopioninikukki ensi kerran kahden kukan verran. Juuri siksi kannattaa puutarhassa puuhastella, joskus kuitenkin palkitaan.

Keltaiset kurjenmiekat. Etelästä lapsuuden maisemista siirretty 800 km ja ne kukoistavat, kunhan saavat vettä ja ihailua nostalgian kera.

Varjolilja samoin hyvin kaukaa tärkeästä kauniista paikasta. Kasveillani on kaikilla kertomuksensa. Ei ole turhaa olentoa puutarhaani päässyt. Minä, mustissa kulkija rakastan valkoista, vaikka joukossa onkin ripaus jotain muutakin.

Ruthkin ihmetelee, miksi valkoinen ruusu tekee vihreän kukan?

VEDEN KUTSU

Pikkuinen harjoitteli ensin omassa joessa. Vesi veti vahvasti puoleensa geeneissään olevan ohjelman mukaisesti, vaikka sitä ei tullakaan käyttämään. Sorsat saavat kellua vapaasti mitä meihin tulee.

Mutta sitten parhaitten ystävien kanssa tosi toimeen suolammella!

Uimisen onnea ja kauneutta.

Mutakylpy kaunisti niin, että tuskin tunsi samaksi jalorotuiseksi typykäksi, mutta olihan kivaa!Olin uinut pennun kanssa yhteisuintia joella. Se muuten on upea kokemus; uida koiran kanssa vierekkäin. Sitten kauan tämän jälkeen Ruthin kaulapanta sen ollessa ulkona sisäpihalla oli löystynyt ja huomaamattani se olikin päässyt irti. Yhtäkkiä näin ulkoeteisikkunan takana häälyvän jotain. Menin katsomaan ja kuka siellä ihmettelikään kuinka saisi oven auki; Ruth oli irti ja ihan märkänä! Se oli vapaudessaan ensin tassutellut perennapenkissä sisäpihalla ja sitten muisti, oi joki. ja typykkä oli käväissyt yksi uimassa. Olin todella onnellinen sen osaamisesta takaisin kotiin ja onneksi en ollut kurkannut sisäpihalle silloin, kun hihna oli tyhjä...