Koneella on koneen mahti, sanoi herra Piipoo ja Vespaa polkaisi. Näin tapahtui; kuvat hävisivät - jonnekin. Moni jäi siirtymättä.
Kiertelen päivittäin puutarhassani. Viimeiseksi illalla käyn katsomassa: onko kaikki hyvin. Hyvin ja kauniisti on tänä kesänä jo toukokuisesta Helleborumin kukinnasta alkaen. Kaunosielu kurkkii kukkien sisälle. Profiilikuva ei aina ole se ihanin, vai kuinka?
Ystävätär, taitaja käsistään lahjoitti minulle pari piikkilankapalloa. Ennen piikkilangan tehtävä oli pitää mm karja laidunalueilla, suojata ihmisiä miinoilta, estää muurien ylitys ja paljon muuta. Nyt ruosteinen rautalanka on sanut arvotetun esteettisen elämän. Palloni on pihataideteos, joka lepää esi-isäni hakkaamalla myllynkivellä. Toinen pieni pallo asustelee sisäpihan kivilohkareella saniaisviidakon suojaamana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti