Aika kuluu ja pikkuinen kasvaa. Elämä on: vähemmän haavoja, aallonpohjaan sukeltamista. Iloa pienistä asioista pennun kanssa ja jatkuvasa epäilystä onnistunko. Onko tämä johtajuustaistoa vaiko kutiavia hampaita? ja ikuisena salaisuutena EI sana. Sehän on täyttä hepreaa. 
Mutta kasvatuspäivät ovat ihania vanhojen ja viisaiden kanssa! Toista rotua oleva vieraskin kävi; kovin oli etäinen ja yksin leikkivä. 
Mutta ei silti mitään erimielisyyttä. Naapurin paimentaja ei halua tehdä lähituttavuutta: nirsoja nuo nuoret aikuiset.
Mutta kasvatuspäivät ovat ihania vanhojen ja viisaiden kanssa! Toista rotua oleva vieraskin kävi; kovin oli etäinen ja yksin leikkivä. Mutta ei silti mitään erimielisyyttä. Naapurin paimentaja ei halua tehdä lähituttavuutta: nirsoja nuo nuoret aikuiset. Sivuleikkurit toimivat. On uusittu antennikaapeli, akvarellimaisemassa nipsahti näppäimistön johto poikki ja erään remmikengän remmi. Kuitenkin valvonta oli päällä kaiken aikaa. Kyllä se tästä rennoksi happy-go-lucky-lapukaksi kasvaa.
Olenkohan minä enää happy-go- lacky-emäntä. Yksi luku elämässäni, mitä oikeasti merkitsee pennun kasvatus YKSIN. Suosittelenko? No, onhan se eräänlainen henkiinjäämiskurssi.
Olenkohan minä enää happy-go- lacky-emäntä. Yksi luku elämässäni, mitä oikeasti merkitsee pennun kasvatus YKSIN. Suosittelenko? No, onhan se eräänlainen henkiinjäämiskurssi.Ja, kaiken tämän eläimellisen myllerryksen keskelle on puhjennut kesä! Vanhat ystäväni ovat jälleen nousseet takaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti