Päivät käyvät lyhyiksi. 
Paluu akvarellimaisemasta sieluntaloon eilen oli pitkä. Tie oli mustaa, kiiltävää asfalttia, räntäsateen sumentaman tuulilasin takana. Mustakoira hukkui auton pimeyten. 
Kotiin oli mukava palata. Viikonloppu ja maanantai päälle. Jotain uusiutuu talon etusiiven edessä. Ruusupensaat ja sinivuokot siirretty toisaalle.
Mutaiset lapiot nojavat valkoiseen seinään. Laattojen pino odottaa arkea. Vaikka ulkona on rumaa ja kuollutta niin sisällä on viihtyisää. Harhaudun nostalgian poluile. Katselen heijastusten luomaa aineetonta maailmaa.
Puhallan hellästi pölyt lehtikullatusta kävystä. Aarteeni: belgradilaiselta, vanhalta kultaajalta saatu muisto.
Tavatessamme työskenteli Sveti Savan parissa. Liekö pyhättö valmistunut.Hän oli ollut kultaamassa aiemmin Maria Theresian linnassa.Kultaaja ei elä enää. Rakastan esineitä, niiden kertomuksen tähden. Olin löytänyt kiven, tuonut mukanani. Kroatian sydän - muistokivi, vaikuttavimmalta ajalta niin Kroatiassa kuin elämässänikin.
Musta pakeliittipuhelin, ajalta, jolloin ihminen kohtasi ihmisen.Luuri oli ystävällinen korvalle.Tietosuojakin toimi ajottain. 
Ulkovalaisin kolmekymmenluvulta. Lämmintä tehoa oli ja juhlavuutta. Nyt modernin veistoksen virassa.
Herätin mustankoiran aavikkomatoltaan.Tunteeko, että isänsä: Hylätty, mustakoira I ALFA, oli kotoisin kuumalta mattoalueelta. Sai perheen. Muutti Suomeen; rakastui lumeen ja saunaan.
Paluu akvarellimaisemasta sieluntaloon eilen oli pitkä. Tie oli mustaa, kiiltävää asfalttia, räntäsateen sumentaman tuulilasin takana. Mustakoira hukkui auton pimeyten. Kotiin oli mukava palata. Viikonloppu ja maanantai päälle. Jotain uusiutuu talon etusiiven edessä. Ruusupensaat ja sinivuokot siirretty toisaalle. Mutaiset lapiot nojavat valkoiseen seinään. Laattojen pino odottaa arkea. Vaikka ulkona on rumaa ja kuollutta niin sisällä on viihtyisää. Harhaudun nostalgian poluile. Katselen heijastusten luomaa aineetonta maailmaa. Puhallan hellästi pölyt lehtikullatusta kävystä. Aarteeni: belgradilaiselta, vanhalta kultaajalta saatu muisto.Tavatessamme työskenteli Sveti Savan parissa. Liekö pyhättö valmistunut.Hän oli ollut kultaamassa aiemmin Maria Theresian linnassa.Kultaaja ei elä enää. Rakastan esineitä, niiden kertomuksen tähden. Olin löytänyt kiven, tuonut mukanani. Kroatian sydän - muistokivi, vaikuttavimmalta ajalta niin Kroatiassa kuin elämässänikin.Musta pakeliittipuhelin, ajalta, jolloin ihminen kohtasi ihmisen.Luuri oli ystävällinen korvalle.Tietosuojakin toimi ajottain. Ulkovalaisin kolmekymmenluvulta. Lämmintä tehoa oli ja juhlavuutta. Nyt modernin veistoksen virassa.Herätin mustankoiran aavikkomatoltaan.Tunteeko, että isänsä: Hylätty, mustakoira I ALFA, oli kotoisin kuumalta mattoalueelta. Sai perheen. Muutti Suomeen; rakastui lumeen ja saunaan. 
2 kommenttia:
Hei Liisa, kerassaan mainiota lukea tektejäsi ja katsella kuviasi lapista.
Oletko harkinnut kirjan kirjoittamista?
Lukisin sen varmasti.
hauskaa maanantaita.
she
Hei, kiitos kommentistasi. No, monia ajatuksia on itämässä. Kirjoittelen erääseen lehteen kirjeitä akvarellimaisemasta. Kuuluvat sarjaan harrastukset työn hyväksi.
eloisaa viikkoa!
tassueläin ja mustakoira
Lähetä kommentti