KITSIÄ PUUTARHASSA, TAIDETTA NÄYTTELYSSÄ

 Savonlinnasta matkusti takapenkillä ujo tyttö kotipuutarhaani. Se odottelee lehvästön suojaa pensaan juurella. Maalasin kiven, jonka sain juuri ja juuri maasta ylös kaivaessani lumipalloheisille kuoppaa, missä levitellä juuriaan. Olen unelmoinut veistospuutarhasta. Siihen tarvittaisiin rehevä, eteläinen kasvusto ja oikeita veistoksia; on tyytyminen nyt vain kitsiin.

 Taidetta löytyy salongeista ja Lapponica-salista Rovaniemeltä. Siellä avattiin puuhakkaan päivän jälkeen 45 akvarellia sisältävä näyttelyni: Siveltimen hiljainen kosketus. Ystäviä on kiittäminen kovasta urakasta, että ne kaikki asettuivat metallilankoihin kauniisti katseltaviksi oikeaan aikaan. Avajaiset olivat juhlahetki illalla.
Voin olla tyytyväinen, kaikki on hyvin. Minulle tuotiin kukkia ja niiden kyljestä löytyi luita! Hienoa, onhan Josef ollut mukana ja oli silloinkin pitkän päivän. Käyttäytyi moitteettomasti; siis luut olivat ansiosta.