perjantai 3. tammikuuta 2014

HIUKAN JOULUA






Orkidea valmistui jouluun; sinisen valon hämärissä kohotti ujosti valkoista kukkaansa kohti kaukaista, kadonnutta valoa. Jouluvieraaksi tuli myös saksanpaimenkoira Diiva. Aluksi oli kovinkin päällekäyvä, mutta rauhoittui totuttuaan palleroon. Kuusi oli hento ja hauras; naapurin ystävällinen joululahja omasta metsästään. Kuitenkin se täytti elegantista tehtävänsä varistelematta neulasiaan. Painavimmat koristeet jäivät odottamaan tukevia oksia.
Aamupuuro katettiin kolmelle. Joulu sujui alkuajan tunnelmaisen maiseman keskellä sittemmin vesijääksi muuttuneessa maisemassa. Kuitenkaan lumi ei sulanut täysin.
Jouluvieraat palailivat omaan arkeensa tuhannen kilometrin päähän. Haikeus leijaili sumun tapaan sieluuni haihtuakseen vähitellen pois. Jäljelle jäimme me kaksi: Ruth-pallero ja minä. Vuosi on lähtenyt sujumaan tavalliseen vapaaseen tahtiinsa. Odottelen matkaani San franciscoon...

Ei kommentteja: