
Akvarellimaisemassa luonani poikkesi eteläinen ystävä sinisin kukin. Tulevat ilahduttamaan läpi kesän ruukkuun istutettuina kotonamme. Akvarellimaisemassa kohtasin keväisen, mustan kyyn.

Se oli liki sisääntuloa. Mustakoira teljettiin sisälle ja asetuin kamerani kanssa kuvaamaan. Kyy oli huonolla tuulella ja sähisi, älä tule lähemmäs tai... Ensi kerran kuulin käärmeen oikeasti sähisevan ja näin kuinka se teki pontevia valehyökkäyksiä. Sain kuvia ja annoin äreän kyyn jatkaa matkaansa. Tulee paremmalle tuulelle syötyään muutaman keväthuumaisen sammakon ja kenties vaihdettuaan nahkansa.
Kotona tehdyt lapiotyöt kostautuivat. Selkä on vinkkurassa ja mustakoira kysyy: miks ei lenkkeillä oikeasti?

Makoilen vain ja luen Cesar Millanin Koirakuiskaajaa. Onkohan Mustakoira oikeasti onnellinen...enhän ole koira muutoin kuin kiinalaisen horoskoopin mukaan - onhan se jotain sekin...Valo helmeilee lasimaljassani.

1 kommentti:
Upeita kuvia taas! Kyykuva on suosikkini.
Lähetä kommentti