Sain asua San Franciscossa 1½ kk. Moni-ilmeinen elämäni kohokohtiin lukeutuva aika. 
Sain nauttia rakkaitteni seurasta, mutta olla kolme viikkoa aivan omillani toisella mantereella. 
Olihan minulla "typykkä" eli American bulldog, Maikki lähiomaisena ja vaelluskaverinani. 
Kirjoitin, kuvitin matkapäivakirjan muistoksi. Luin tusinan verran loistavia kirjoja, yksi ylsi vahvasti huumorin puolelle: How to raise a Jewish Dog. Kirjasta selvisi mm. miksi on tärkeää ostaa lemmikille todella hyvä patja. 
Muut teokset mm. Orhan Pamukin The Museum of Innocence. Teoksen tunnelma ja sisältö ei ole vieläkään päästänyt irti. Huikea kirjailija; nobelisti. Kahteen museoon yrtin onnistuneesti kiinniolopäivänä ja kolmas oli loppuunmyyty sinä päivänä.
Tiedeakatemian tarjoama tutustuminen meren alaiseen maailmaan oli kiehtovaa kerrassaan
The Conservatory of Flowers tarjosi mahdollisuuden päästä subtrooppisen kasviston joukkoon. Ei näkynyt männynkäkkyröitä!
Muuta värikasta ja mielenkiintoista tapahtui. Klisee sanoa, etta olen rakastunut San Franciscoon. En tarkoita sen turistikohteita, vaan sen poikkeuksellista ilmapiiria. Olisipa siitä mahdollista kuljettaa jotain pehmennystä tänne suomalaiseen sanattomaan, melko ynseään ilmapiiriin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti