Pikkuinen labbis, verhotuin katsein lähti reippaasti uuteen kotiinsa 18.4. Automatkan se pötkötteli peräpenkillä. Uskomatonta näinkö helposti tämä käy. Kotona ensimmäinen ilta oli hallitsematonta lätäkön kuivausta ja isompien kasojen keräämistä. Koitti nukkuma-aika. Pikkuinen nukkui alusellaan sänkyni vieressä eikä itkenyt. Silittelin sitä ja pitelin pienestä tassusta tyynesti. No hyvä. Pientä levottomuutta ja yösyönti kello 4. Alkoi kokopäiväinen äitikoiran korvikkeenaolo. 
Harjoteltii ulkoilua omalla pihamaalla seikkaillen ja tietysti kaikkea maistellen - lue purren. Häkissäkin kävästiin leluja katsomassa ja sitten pois.
Nimiluettelossani oli valmiina useampia nimiehdotelmia. Olisiko hän Aprill? Ei. Olisiko Matilda, no hiukan. Olisiko Saskia tai Cesilia, epävarmuutta. Olisiko Clara, isäpapsuhan oli Ruotsista ja ihan mahdottoman kaunis ja kompakti yksilö 45 kg, ei. Pienen päättäväisyys ja rohkea esiintyminen sai minut vakuuttuneeksi; hän on Ruth. Esikuvansa löytyy vanhasta Testamentista. No, on hänellä paperinimikin, Mallorn´s Cherry Pie.
Harjoteltii ulkoilua omalla pihamaalla seikkaillen ja tietysti kaikkea maistellen - lue purren. Häkissäkin kävästiin leluja katsomassa ja sitten pois.
Nimiluettelossani oli valmiina useampia nimiehdotelmia. Olisiko hän Aprill? Ei. Olisiko Matilda, no hiukan. Olisiko Saskia tai Cesilia, epävarmuutta. Olisiko Clara, isäpapsuhan oli Ruotsista ja ihan mahdottoman kaunis ja kompakti yksilö 45 kg, ei. Pienen päättäväisyys ja rohkea esiintyminen sai minut vakuuttuneeksi; hän on Ruth. Esikuvansa löytyy vanhasta Testamentista. No, on hänellä paperinimikin, Mallorn´s Cherry Pie.
Cesarin ja vähän muidenkin teoriat ovat kristallinkirkkaana mielessä. Pentu vain ei tiedä niitä! Aluksi sisävahingot vähenivat, mutta vähitellen ripuli sekoitti kuviot. Sain hyviä ohjeita kasvattajaltaan ja naapuriapua akuuttiin kaupparetkeen. Ruth virkistyi riisipiimäateristaan ja minä sain liikuntaa mopin kanssa. On tunnustettava, että kyllä tässä toinen koira olisi enemmän kuin tarpeen! Pentuhan puree kuin pieni eläin. " Calm assertive energy..." Kuinka ihmeessä saan kerrottua, että ei oikesti saa purra. Kädet, varpaat ovat haavoilla ja yllättävä kipu vihlaisee verhotun sinimustan katseen kohdatessa omani. Muistan kuitenkin tämä ei ole henkilökohtaista. Lohduttaudun ajatuksella ihanasta yhteisestä tulevaisuudestamme huolimatta Cesarin vakuutteluista - on elettävä tätä hetkeä!
Mutta kaikesta up-and-down elämästä huolimatta iloitsen pikkuisesta tuholaisestani keskellä menetettyä kotiestetiikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti