JOULUMATKANI

Joulumatka. Katselen sitä eideettisten lasieni läpi. Toki esinemuistona mm.englantilainen akvarellistin päiväkirja. Viikko, tiivis ja ihana. Lumeton, mutta valoisa. Pikkuinen oli jälleen hiukan vähemmän pikkuinen, mutta suloinen. Tapasin miellyttäviä ihmisiä. Kauniissa salissa joulupäivällinen oli moninverroin jouluinen. Matkan sisällä oli toinen matka. Tapaninpäivänä alkoi, kolmantena palasin jatkamaan alkuperäistä matkaani. Tytär oli seurassa. Lennettiin potkurikoneella Riikaan. Vanha Hansakaupunki otti unisen hämyisenä vieraat vastaan. Asuttiin keskellä vanhinta ja otettiin juuri niin rennosti kuin mahdollista. Kierreltiin, katseltiin ja syötiin välittämättä kaloreista. Nehän häipyvät arjen "piinassa". Surullista sille naiselle, joka kurkisti reppuuni. Aavistukseni keskeytti varman saaliinsa. Riikaan tuli soitto: on syntynyt pieni Luukas, amerikkalainen! Kaikki siis nyt hyvin. Pieniä poikia maailmaan. Mutta seuraava salaisuus antaa odottaa itseään kesäkuuhun. Kesälapsi. Kun kaikki ovat terveitä, niin vaatteiden värillä ei ole merkitystä. Käyn hyvillä mielin tekemään työtäni - kohti kesää. Unelma asetetaan. Se helpottaa päämäärään askeltamista. Ajattelen Luukasta ja viisaita vanhempiaan. Lähetän kiitokset Joulunirakentajille!

Otimme mustakoira ja minä vuoden 2009 vastaan hillitysti omassa kodissa oleillen. Mustakoira vieroksui paukuttelua asettuen tiiviiseen läheisyyteen, varmuuden vuoksi.

Itsekullekin Ihanaa ja onnellista Uuutta Vuotta!